Kategoria: Yleinen

Yrjö Kukkapuron suunnittelussa ajatukset virtaavat usein vapaasti ratkaisusta toiseen. Usein idean sytykkeenä on ollut arkkitehdin toive saada rakennukseensa kalusteita, joiden ilme ja muotokieli puhuvat samaa kieltä arkkitehtuurin kanssa.

Tervetuloa tutustumaan Yrjö Kukkapuron ajattomaan mallistoon Yrjö Kukkapuro pop-upiin 2.9.-28.9. kauppakeskus Kämp Gallerian 2. kerroksessa sijaitsevan Kämp Gardenin Garden Roomiin.

Pop-up esittelee Kukkapuron tuotannon klassikoita eri vuosikymmeniltä. Tutustu 60- ja 70-luvun hittituotteisiin Remmiin, Pressuun ja Karuselliin, sekä Kukkapuron myöhempään tuotantoon kuten A-509 -keinutuoliin, Moderno-mallistoon ja CNC-sarjaan. Tilassa nähdään myös taidegraafikko Irmeli Kukkapuron teoksia.

Pop-up on avoinna arkisin klo 11-19 ja lauantaisin 10-17 osoitteessa Pohjoisesplanadi 33, 00100 Helsinki. Puhelinnumero 044 7842 466.

Tervetuloa vierailemaan Garden Roomiin!

Mediatalo Basson radio- ja sisältöstudio sijaitsee Helsingin keskustassa trendikkäällä Torikortteleiden alueella osoitteessa Unioninkatu 25. Kaupunkikulttuuriin, tuoreeseen musiikkiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin keskittyvä Basso uudisti keväällä studionsa yhteydessä sijaitsevan Olohuoneen sisällöntuottajien, artistien, vaikuttajien ja brändien kohtaamispaikaksi.

Basson Olohuone toimii artistien ja vieraiden lämpiönä ja hengailualueena, ja on Basson sekä kumppaneiden näyteikkuna Helsingin ydinkeskustaan ja sen ihmisvilinään. Basso etsi uuteen Olohuoneeseensa mielenkiintoisia ja yllättäviä kalusteita, jotka sopisivat Basson maailmaan ja fiilikseen.

Yrjö Kukkapuron mallistossa Bassoa miellyttivät etenkin tyylikkäät nahkaiset mustat Remmi-tuolit (1969) sekä Kukkapuron uudempaa tuotantoa edustavat CNC-sohva, tuolit sekä pöydät (2011).

”Yrjö Kukkapuron huonekalut kruunasivat uuden kohtaamispaikkamme. Olemme ottaneet uuteen tilaan ihastuneet vieraat ylpeydellä vastaan Unioninkadulle, ja Bassolle on täysin luontevaa yhdistää klassikoita moderneihin tyylivalintoihin, niin sisustuksessa kuin sisällöissäkin.” kertoo Basso Median Content Designer Henrik Suhonen.

Helsingin keskustakirjasto Oodin sisustussuunnittelusta vastanneet ALA arkkitehtien sisustusarkkitehdit Heikki Ruoho ja Mette Kahlos valitsivat Yrjö Kukkapuro -mallistosta Oodiin punaisia CNC-sarjan tuoleja vuodelta 2011 sekä A509-keinutuolia vuodelta 1985. Yrjö Kukkapuron huonekaluilla suunnittelijat ovat luoneet rakennuksen toiseen kerrokseen, tilaan sopivan arkkitehtonisen ja leikkisän ilmapiirin.

Yrjö Kukkapuron CNC-sarja syntyi halusta tuoda sarjatuotannon kalusteisiin taiteellisuutta, ergonomian siitä kärsimättä. Puumateriaalin digitaalinen ”kaavoittaminen” tuottaa mahdollisimman vähän hukkaa, eikä tuotteen tiiviissä pakkauksissa kuljeteta turhaa ilmaa. Koivuvaneri on myös kestävää ja ekologista. ”Uudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa CNC-tuolit ovat kaikkien ulottuvilla. Se on upea juttu!” iloitsee Yrjö Kukkapuro.

Kolmikerroksisen Oodin toinen kerros on rento tila työskentelyyn, tekemällä oppimiseen ja yhdessäoloon. Yrjö Kukkapuron kuuluisa istuinergonomia antaa osaltaan hyvät puitteet tähän luovaan toimintaan. Oodi avattiin joulukuussa 2018 ja sinne odotetaan vuosittain jopa 2,5 miljoonaa kävijää.

Vuonna 1969 syntyneessä Remmissä yhdistyy hienolla tavalla minimalistisuus sekä ergonominen mukavuus. Tuolia on kehuttu maailman parhaaksi musiikinkuuntelutuoliksi. Mutta kuinka Remmi sai alkunsa?

Yrjö Kukkapuron pitkä periodi lasikuitutuolien parissa oli kestänyt liki 8 vuotta. Kuusikymmentäluvun värikylläinen ajanjakso pop-taiteen vaikutuspiirissä sai hänet kaipaamaan uutta herätettä ja vaihtelua. ”Tämän päivän klassikkoaine, teräsputki, oli ollut minulta ollut syrjässä koko 60-luvun ajan. Tein vain alumiinivalua tai lasikuitulaminointia. Olin käyttänyt huonekaluputkea malleissani 50-luvulla, mutta se tuntui minusta vanhentuneelta”, kertoo Kukkapuro

Yrjö Kukkapuron suuria esikuvia ovat olleet Bauhaus-koulun Mies van de Rohe ja Marcel Breuer, joiden putkituolit ovat tämän päivän klassikoita. ”Värikkäällä kuusikymmentäluvulla heidän arvostuksensa oli kuitenkin hyvin vähäistä. Löysin siis uudestaan putkituolit. Vertikaaliosat, vaakaputket ja koossa pitävät jouset olivat uuden tuolin perusrakenteena. Tein tavallaan Ateljee-tuolin rungon uusiksi. Aluksi jousitus oli rakennettu samoilla kumihihnoilla kuin Ateljeessa, mutta ne näyttivät takaapäin hyvin kömpelöiltä.” Kukkapuro kertoo Remmin syntyprosessista.

Kuten usein elämässä, sattuma puuttui peliin. ”Remmissä selkäosan jouset ovat näkyvissä. Tätä asiaa tuskaillessani, firmassa oli sattumoisin tanskalaisen tuolitarviketehtaan edustaja paikalla. Hän esitteli yrityksen valmistamaa tyylikästä teräsjousta. Tajusin silmänräpäyksessä, että tässä on vastaus tuolin jousitukseen. Siitä alkaen Remmin jouset tehtiin Tanskassa”, Kukkapuro muistelee.

Remmi-tuolissa yhdistyy hienolla tavalla minimalistisuus sekä ergonominen mukavuus. Kukkapuroa itseään tuolissa kiehtoo äärimmilleen viritetty modulaarisuus ”Remmin vertikaaliosat ja väliputket sidotaan yhteen jousirakenteella. Sohvan voi näistä pelkistetyistä moduuleista koota mielin määrin niin pitkäksi kuin haluaa, vaikka maailman ympäri. Jokainen kohta on yhtä kestävä.”

Lopullisen ergonomian tuolissa muodostaa pehmusteosa, joka on muotoiltu ristiselkää ja niskaa tukevaksi. Verhoilumateriaali voi periaatteessa olla mitä tahansa materiaalia, jota voi ommella. Kukkapuron oma suosikki on musta nahka ”Se on pitkäikäinen materiaali, joka kestää vuosikymmeniä ja paranee käytössä hyvin hoidettuna. Tietysti tämän voi kyseenalaistaa nykyisenä ympäristötietoisena aikana. Mutta niin kauan kuin on karjataloutta, on hyvä, että eläinten nahkakin käytetään hyväksi. Kestävä kehitys merkitsee mielestäni tuotesuunnittelussa nimenomaan pitkäikäisyyttä ja tietysti myös kierrätettävyyttä. Tässä mielessä myös teräsputki on hyvä materiaali.”

Mistä sitten syntyi tuolin nimi Remmi? ”Nimensä tuoli sai pehmusteita putkirungossa kiinni pitelevistä nahkahihnan pätkistä, remmeistä. Samanlaiset remmit olivat aikoinaan suksien siteissä, joita kutsuttiin mäystimiksi. Tämä on pieni silmänisku nuoruuden harrastuksille”, Kukkapuro vitsailee.